Koska Annie ei ollut saanut vielä tytärtä - ja hänhän aikoi saada tytön - An päätti ottaa uuden lapsen puheeksi. (Jaa mites ne nyt tuolla lailla sopivasti tohon sängylle eksy rentoutumaan?)
Joonatan ei tietenkään vastustanut hauskanpitoa, mutta jälleen hän ohitti sanan "lapsi" kokonaan.
Pian siis alkoivat tutut oksentelut. Jon moitti Annieta koko ajan pilantuneen ruuan syömisestä, kunnes An ärjäisi että hän on raskaana. Jon ei uskonut - eihän hänen vaimollaan ollut vatsakaan pyöristynyt. -Senkin ääliö, ei se maha nyt heti pelehdyksen jälkeen pompahda! An närkästyi.
Seuraavana päivänä ei tapahtunut mitään kummoista, mitä nyt Joonatan ylennettiin aliupseeriksi. Annien iloksi työasukin vaihtui tuosta paljon siivompaan.
Sitten joku (varsin hotahtava) pelattava sim ryntäsi sisään ja valloitti television itselleen, vaikka kukaan ei ollut edes tervehtinyt häntä. Kumma nainen.
Annie on fiksu nainen. Hän päätti hankkiutua raskauskiloistaan etukäteen eroon.
Kuntoilun kuitenkin keskeytti vatsan kasvaminen. Miten se ensimmäisellä kerralla jo noin paljon pompahti?
Annie oli loistava äiti. Hän vain leikitti kaksosia kun heillä oli tarpeet vaipoissa. Ei tosin kovin ihmeellistä jos tietää sen, että Anin oma äiti oli kunnan lastenhoitajaliiton jäsen.
Mutta eipä tullut aliupseerille ylennystä ei. An toivoikin salaa sisimmässään, ettei hänen miehensä ylentyisi, sillä hän oli toivottoman rakastunut Jonin työasuun.
Oli selvää, että molemmilla vanhemmilla oli lempilapsensa. An rakasti Charlieta ja Jon Lukaa. Minulla olisi ollut tällainen kuva myös Lukasta ja Jonista, mutta Joonatan vannoi kuristavansa minut jos laitan sen julkisesti esille. Hän oli nimittäin siinä aivan hurmaavissa uusissa uimahousuissaan, jotka Annie oli hälle ostanut ja pakottanut sovittamaan.
Koska vauva aika on onneksi niin kovin lyhyt, Charlie ja Lukakin vanhenivat taaperoiksi.
Molemmat olivat kylläkin hyvin avuttomia ja epämuodikkaita.
Koska tummanpunainen paita pojalla oli Jonista melkein rikos, Luka sai heti uutta vaatetta ylleen ja uuden hiustyylin.
Sama pätee Charlieen, vaikka jokin jääkarhu puku onkin paljon pahempi vaihtoehto kuin tummanpunainen villapaita.
Joonatan halusi osoittaa olevansa tämän talon isäntä lukemalla sanomalehdesta talousuutisia. Voi poika parkaa, hänellä on vielä paljon opittavaa. Esimerkiksi se, että isännät lukevat sanomalehtiä aina aamiaispöydässä kaikkien ollessa koolla. Vaikka eihän heillä ollut ruokapöytää tai yheistä aamiaista.
Ja Annien maha kasvoi jälleen. Toivoimme molemmat erittäin paljon tyttöä.
Anilla oli rankkaa. Hoitaa kahta alati parkuvaa taapertavaa itse ollessa raskaana ja miehen ollessa jatkuvasti töissä. Älä vaan tee mitään harkitsematonta!
Jon ei suostunut opettamaan kuin Lukaa potalle, ja oli muutenkin aina leikkimässä ja hellimässä tätä. An ei jaksanut raskaana ollessaan paljoa välittää Charliesta, eikä hänellä oikein ollut aikaakaan, koko ajan piti syödä pysyäkseen hengissä.
Ensilumi satoi! Ja voitte huomata, ettei Weavereilla oikein ollut varaa koristaa pihaansa.
Annie ryntäsi heti ikkunaan katsomaan, mitä heidän ihanalle pihanurmikollensa oli käynyt! No, sitä peitti paksu ja kylma kerros lunta.
Ja kuten ehkä tarkkasilmäisimmät huomaavat, Annien synnytys alkoi. Jon ei suvainnut saapua paikalle, hän leikitteli paljon mielummin Lukaa.
Ja sieltähän putkahti... poikavauva. An unohti kokonaan toivoneensa tyttöä ja alkoi lellitellä tätä Markiksi nimettyä nöpönenää. Markillahan on sitten äitinsä silmät ja isänsä hiustenväri.
Aamulla tuo köpötteli tontille. Onneksi ei sentään sisälle pyrkinyt.
Oltuaan pitkän aikaa äitiyslomalla, ja tuntui niin hänestä kuin minustakin oudolta mennä töihin. Onneksi lastenhoitajaa ei tarvittu, sillä Jon oli kotona.
An kuitenkin saapui melkein samantien kotiin, saatuaan potkut passitettuaan yläluokkalaiset jälki-istuntoon pienempiensä kiusaamisesta.
Potkujen jälkeen An oli lievästi masentunut, mutta piristyi kummasti voidessaan taas leikkiä ja syleillä lempilapsostaan.
Ei Markiakaan kuitenkaan unohdettu. Hän vain sai kuitenkin hieman vähemmän huomiota kuin kaksoset, Jonia näimme tuskin koskaan tässä huoneessa.
Joonatanilla painoi työ kuitenkin edelleen päälle, eikä An voinut jättää haisevaa häntä seuraavaa taapertajaa huomioimatta. Pesulle siitä siis!
Oksentelu alkoi taas. Kummallista, eivät Jon ja An ole mitään puuhanneet. No, jos sieltä nyt tulisi tyttö.
Kaksosten syntymäpäivät lähestyivät ja opetus alkoi. Ei olisi kovinkaan kivaa, jos lapsi ei osaisi puhua tai kävellä!
Mahtimaito mahtaa olla hyvää.
Charlie ja Luka siis kasvoivat. Voi apua heistä tuli molemmista sööttejä, perijän valitseminen on luultavasti yhtä tuskaa.
Charlie innostui kasvusta niin, että yritti halata veljeään. -Siis daa, eksä tajuu et me kilpaillaan nyt siitä kumpi pääsee perijäks? Ei me voida olla frendeii! Luka valisti veljeään.
Charlie muutti tyyliään ja hänellä on pisamia, kuten äidillään.
Luka taas tahtoi värjätä hiuksensa punaisiksi.
Myös pikku-Markin oli aika kasvaa, isän ollessa hyvin edustavissa kalsareissaan.
Ah, miten hyvin tuo huivi sopiikaan tuohon asuun. Mutta söpö poikahan hänestä kasvoi.
Uusien vaatteiden ja kampauksen myötä Mark varmasti hurmaisi jok'ikisen vastaantulevan neitokaisen. Valitettavasti vanhempien mielestä Mark on liian nuori hankkimaan tyttöystävää.
Tähän lopetamme tämän osan, kommentit ovat erittäin sallittuja.
Kommentit